Tämä verkkosivusto on perustettu alustaksi kaikenlaisen vanhoja suomalaisia tuulimyllyjä koskevan tiedon jakamiseksi, koska aiheesta on vain rajoitettu määrä kirjallisuutta, vaikka maassamme on n. 600 vanhaa, ehjää tuulimyllyä. Sivuston päämääränä on tukea tuulimyllyjen säilyttämistä kultturimaisemassamme. Tähän tarvitaan hyvää tiedonkulkua ja rakentamistapaa sekä tuulimyllyihin liittyvää erikoisosaamista ja perinteistä käsityötaitoa. Tuulimyllyjen omistajille, korjausrakentajille, konservaattoreille, tutkijoille ja ohikulkijoillekin yhteisiä mielenkiinnon kohteita ovat maiseman, paikallisen ja yleisen historian sekä myllyperinteiden lisäksi tuulimyllyn arkkitehtuuri, tekniikka, erityishuolto ja -korjaus. Tuulimyllyjen moninaista merkitystä ja niiden säilyttämistä valaistaan sivustolla kolmella kielellä artikkelein, tietoiskuin ja kuvaraportein, jotka vaihtelevat kielestä toiseen.
Suomen vanhat tuulimyllyt
Tervetuloa tiedon ja kokemusten vaihtoon julkaisukelpoisella lyhyellä artikkelilla, kuvilla, tarinoilla, kuntoraportilla, hyvillä vinkeillä tai muulla informaatiolla koskien omaa tai korjaustyösi kohteena olevaa tuulimyllyä. Ota yhteyttä! Kirsti Horn, Architect, AA Dipl., +358 40 5540 950, kirsti.horn@gmail.com
Suomessa on kolmenlaisia tuulimyllyjä
Jokaisesta Suomen kolmesta perinteisestä myllytyypistä on alueittaisia variaatioita riippuen rakennustekniikasta ja sen tuomista eroista myös arkkitehtuurissa. Lisäksi tuulimyllyjen siipien muoto vaihtelee eri puolilla maata. Suomalaiset tuulimyllyt on koneineen kaikkineen rakennettu käsin veistämällä kotimaisista puulajeista, ja jokainen on erilainen. Vain eniten kulutusta tai kestävyyttä vaativissa koneen osissa on kallisarvoisia kyläsepän takomia rautavanteita ja -tankoja.
Jalkamylly on vanhin tyyppi, jota rakennettiin 1400-luvulta aina 1900-luvulle saakka. Vanhin säilynyt jalkamylly on 1700-luvun alusta. Harakkamylly oli seuraava kehitysvaihe, joka tunnettiin Ruotsissa jo 1700-luvun lopulla. Vanhimmat harakkamyllyt Suomessa ovat 1800-luvun alkupuolelta. Mamasellimyllyt, joiden kausi keskittyy 1800-luvun lopulle, ovat kehityksen huippu. Suurimmissa on jo kaksi tai kolme kiviparia ja tämän vuoksi monimutkaisempi konekin kuin aikaisemmissa malleissa. Kuitenkin myös nämä koneet ovat käsityötä ja valtaosin puuta.
Tuulimyllyjen arvo
Tuulimyllyjen kulttuurihistoriallinen arvo perustuu moneen seikkaan. Ensinnäkin on todettava, että yli 100 vuotta vanhojen rakennusten määrä on hyvin vähäinen Suomessa. Tuulimyllyt edustavat yhtaikaa maatalouden kehittymistä, rakennuskulttuuria ja teollistumista. Myös niiden maisemallinen arvo on suuri. Erikoisen malliset rakennukset tuulisilla aukeilla, kukkuloilla ja rannoilla ovat tärkeitä kulttuurimaiseman maamerkkejä.
Tuulimyllyissä yhdistyvät kirvesmiehen, sepän ja puusepän taidot nerokkaalla tavalla. Keski-Euroopan mahtavien teollisuusmyllyjen vastapainona Suomen pienet tuulimyllyt muodostavat yhdessä pohjoisen Itämeren saarten myllyjen kanssa mielenkiintoisen ja ainutlaatuisen ryhmän maailman tuulivoimatekniikan perinteen kartalla. Jokainen Suomessa jäljellä olevasta tuulimyllystä on säilyttämisen arvoinen todiste konetekniikan, maanviljelyn ja arkkitehtuurin kehittymisestä.
